Vuoden 2022 LUX-yleisöpalkintoehdokas: Quo Vadis, Aida?, ohjaaja Jasmila Žbanić

Vuoden 2022 LUX-yleisöpalkintoehdokas: Quo Vadis, Aida?, ohjaaja Jasmila Žbanić

Vuoden 2022 LUX-yleisöpalkintokilpailun kolme finalistia paljastettiin 11. joulukuuta, kun 34. European Film Awards -palkintogaala lähetettiin suoratoistona Berliinistä. Jasmila Žbanićin viimeisimmän teoksen Quo Vadis, Aida? (Bosnia ja Hertsegovina, Itävalta, Romania, Ranska, Alankomaat, Saksa, Puola, Norja ja Turkki) valitsi eurooppalaisista elokuva-alan ammattilaisista koostuva lautakunta. Elokuva kilpailee yleiseurooppalaisesta yleisöpalkinnosta kahden muun elokuvan kanssa. Ne ovat Jonas Poher Rasmussenin ohjaama Pako (Tanska, Ranska, Norja ja Ruotsi) ja Sebastian Meisen ohjaama Great Freedom (Itävalta, Saksa).

Žbanićin sydäntäsärkevä tarina kertoo YK:n tulkista, joka pyrkii pelastamaan perheensä Srebrenican verilöylyltä Bosnian sodan aikana. Elokuva oli gaala-illan suuri voittaja (ks. uutiset). Se sai parhaan eurooppalaisen elokuvan ja parhaan eurooppalaisen ohjaajan palkinnot. Lisäksi elokuvan pääroolin tehnyt Jasna Đuričić sai erinomaisesta roolisuorituksestaan parhaan eurooppalaisen naisnäyttelijän palkinnon. Elokuva sai ensi-iltansa vuonna 2020 Venetsian 77. elokuvajuhlilla. Sen jälkeen se on palkittu useasti kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla, muun muassa Les Arcsissa, Arrasissa, Göteborgissa ja Rotterdamin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Se valittiin viime vuonna myös Bosnia ja Hertsegovinan Oscar-ehdokkaaksi parhaan kansainvälisen elokuvan kategoriaan.

Bosnialainen ohjaaja Žbanić on tunnettu siitä, että hän tutkii vaikuttavalla tavalla sodan aiheuttamia traumoja entisen Jugoslavian maissa. Tämä oli aiheena myös hänen ensimmäisessä kokoillan elokuvassaan Sarajevo, rakkaani. Se voitti Kultainen karhu -palkinnon Berliinin elokuvafestivaaleilla vuonna 2006. Žbanićin kertomus Srebrenican kansanmurhasta pakottaa meidät tarkastelemaan yhtä Euroopan lähihistorian synkimmistä tapahtumista. Elokuvan alkuhetkistä lähtien seuraamme hermoja raastavaa kilpajuoksua aikaa vastaan YK:n leirin sisällä se jälkeen, kun Serbian armeija otti kaupungin haltuunsa vuonna 1995. Elokuvan tarkkaan harkittu tahti ja mielikuvia herättävä kerronta tempaa katsojan mukaansa, vaikka tarinan traaginen loppu onkin jo tiedossa. Žbanić on todennut, että ”meillä ihmisillä on aina toivoa, jopa kaikkein karmeimmissa tilanteissa. [...] Vaikka ihmiset tietävät, miten tarina loppuu, he toivovat yhä” (lue koko haastattelu täältä).

Koko tarina kerrotaan Aidan näkökulmasta. Hän on määrätietoinen ja väsymätön opettaja, josta on tullut konfliktin aikana YK:n tulkki. Hän on vallanpitäjien mukana puhelinkeskusteluissa ja kokouksissa, joissa päätetään tuhansien ihmisten kohtalosta – ja myös hänen aviomiehensä ja lastensa kohtalosta. Žbanićin mukaan kyseessä on ”elokuva naisen palavasta halusta pelastaa perheensä kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa”. Ohjaaja totesi Euroopan elokuva-akatemian palkinnon saatuaan, että elokuva on omistettu kaikille Srebrenican naisille ja äideille, jotka ”löysivät keinon rakentaa rauhaa raunioina olevaan maahan”. Žbanić toivoo myös, että tämä inspiroisi uusia naispuolisia elokuvantekijöitä kertomaan omia tarinoitaan.

Voit äänestää elokuvaa sivustolla  www.luxaward.eu 25. toukokuuta 2022 mennessä.