LUX-valintalautakunta

Mike Downey on irlantilainen elokuvatuottaja ja -aktivisti, joka perusti Dublinissa ja Lontoossa toimivan riippumattoman Film and Music Entertainment (F&ME) -tuotantoyhtiön vuonna 2000 ja on tähän mennessä tuottanut melkein sata kokoillan elokuvaa.

Hän on vielä varsin lyhyellä elokuvatuottajan urallaan työskennellyt esimerkiksi Peter Greenawayn, Agnieszka Hollandin, Julien Templen, Pawel Pawlikowskin, Andrzej Jakimowskin, Juraj Jakubiskon, Fridrik Thor Fridrikssonin, Michel Francon ja Stephen Daldryn kanssa sekä lukuisien muiden ohjaajien kanssa eri puolilla Eurooppaa, Etelä‑Amerikkaa, Afrikkaa ja Intiaa.

Hänen viimeaikaisiin töihinsä elokuvantekijänä on kuulunut hankkeita sellaisten kirjallisuuden suurnimien teoksista kuin suuri James Ellroy, edesmennyt Günter Grass, Thomas (Schindlerin lista) Keneally ja Colm Toibin. Hän on myös työskennellyt Idan käsikirjoittajan Rebecca Lenckiewiczin, VICE Groupin perustajan ja toimitusjohtajan Shane Smithin ja niinkin erilaisten ohjaajien kuin Volker Schlöndorffin, Mohsen Makhmalbafin ja Julien Templen kanssa.

Monien kassamenestysten lisäksi Downeyn tuottamat elokuvat ovat saaneet yli 250 palkintoa maailman merkittävimmillä elokuvajuhlilla, esimerkiksi Cannesissa, Berliinissä, Torontossa, Sundancessä, San Sebastiánissa, Tokiossa ja monessa muussa paikassa.

Downey on ollut Euroopan elokuva-akatemian johtokunnan jäsen lähes 20 vuotta ja toimittuaan kuusi vuotta varapuheenjohtajana hänestä tuli vuonna 2020 johtokunnan puheenjohtaja, joka toimii elokuva-akatemian entisen puheenjohtajan Wim Wendersin ja sen nykyisen puheenjohtajan Agnieszka Hollandin rinnalla. Vuonna 2006 hänet äänestettiin British Academy of Film and Television Artsin (BAFTA) neuvostoon, ja vuonna 2008 hänet valittiin BAFTAn elokuvatoimikuntaan. Downey on johtokunnan jäsen myös merkittävässä maailmanlaajuisessa White Ribbon Alliance -organisaatiossa, joka pyrkii vähentämään äitiyskuolleisuutta kehitysmaissa. Hän on ollut mukana yli 20 kansainvälisessä tuomaristossa elokuvajuhlilla ympäri maailmaa. Näistä voidaan mainita Sarajevon elokuvajuhlat, Rio de Janeiron kansainväliset elokuvajuhlat, Cottbusin kansainväliset elokuvajuhlat, Varsovan kansainväliset elokuvajuhlat, Istanbulin elokuvajuhlat, Montrealin kansainväliset elokuvajuhlat, Motovunin elokuvajuhlat, Sofian kansainväliset elokuvajuhlat, Transilvanian kansainväliset elokuvajuhlat, Krakovan kansainväliset elokuvajuhlat ja Zagrebin kansainväliset elokuvajuhlat, joilla toteutettiin vuonna 2009 hänen F&ME-töidensä retrospektiivi. Vuonna 2014 hänet nimettiin vuosikymmenen tuottajaksi Fort Lauderdalen kansainvälisillä elokuvajuhlilla aiempien voittajien Ed Pressmanin ja Robert Evansin jalanjäljissä. Myös Prahan elokuvajuhlilla vuonna 2015 hän sai kunnianosoituksen työstään tuottajana.

Vuonna 2020 hänen ensimmäinen opinahjonsa Warwickin yliopisto ilmoitti, että hänelle myönnettäisiin kirjallisuuden kunniatohtorin arvonimi hänen elämäntyöstään ja panoksestaan eurooppalaisen teatteri- ja elokuvataiteen hyväksi.

Hän jakaa aikansa viimeisimmän elokuvansa kuvauspaikkojen sekä Notting Hillin, Dublinin ja Istrian välillä.

Bo Alfaro Decreton syntyi Sóllerissa, Espanjassa vuonna 1995, ja hänellä on ylempi korkeakoulututkinto vertailevan nykykirjallisuuden tutkimuksen alalta. Hän on ollut Ghentin elokuvajuhlien ohjelmatoimikunnan jäsen vuodesta 2019, ja tänä vuonna hän oli mukana myös Atlàntida Mallorca -elokuvajuhlilla koordinaattorina. Hän oli Venetsian 77. elokuvajuhlien aikana tuomariston jäsen Giornate degli Autori -sarjassa ja Belgian lähettiläs 27 Times Cinema -aloitteessa. Hän on myös etiikan opettaja, joka on osallistunut useisiin kansainvälisiin teatteriprojekteihin ja kirjoittaa säännöllisesti elokuvista useille belgialaisille foorumeille.

Vuonna 1993 syntynyt Diego Armando Aparicio on Kyproksella järjestettävien hlbtiq+‑elokuviin keskittyvien Queer Wave -elokuvajuhlien perustaja ja taiteellinen johtaja. Festivaalien tarkoituksena on luoda tila hlbtiq+-elokuville ja -taiteilijoille ja auttaa monipuolistamaan paikallista elokuvakulttuuria. Queer Wave järjestettiin ensimmäisen kerran verkkotapahtumana elokuussa 2020, ja toiset, 10 päivän mittaiset elokuvajuhlat järjestettiin kokonaisuudessaan paikan päällä syyskuussa 2021.

Aparicio on alumnina Independent Cinema Officen tiiviskurssina järjestämässä Developing Your Film Festival -ohjelmassa, jossa on opettajina eräitä maailman johtavia festivaaliammattilaisia. Vuonna 2019 hän toimi kumppanuuspäällikkönä 10. Watersprite‑lyhytelokuvajuhlilla. Hän oli virallisen tuomariston jäsen Giornate degli Autori -sarjassa Venetsian elokuvajuhlilla vuonna 2018 ja on avustanut Giornate-sarjassa esivalitsijana kolmena viime vuonna.

Hän on syyskuusta 2019 lähtien työskennellyt tuotantoassistenttina Kyproksella toimivan AMP Filmworksin kanssa neljässä kansainvälisessä yhteistuotannossa: Sous Le Ciel d’Alice (Cannesin Semaine de la Critique 2020), Patchwork (Karlovy Varyn kansainväliset elokuvajuhlat 2021), Tel Aviv – Beirut (jälkituotannossa) ja Embryo Larva Butterfly (jälkituotannossa).

Työstään Queer Wave -elokuvajuhlilla Aparicio valittiin vuoden 2021 Commonwealth Youth Awards -palkintokierroksella 20 finalistin joukkoon koko maailmasta. Ehdokkaita oli 1 000 yhteensä 43 maasta. Hän on tänä vuonna yksi 13:sta tuomariston jäsenestä Euroopan parlamentin ja Euroopan elokuva-akatemian yhdessä myöntämän LUX-elokuvapalkinnon valintalautakunnassa.

Imperial College Londonissa opiskellut Aparicio siirtyi fyysikon uralta rakastamiensa elokuvien pariin. Hänellä on vahva ammatillinen kiinnostus sekä elokuvajuhlia että elokuvantekoa kohtaan.

Ditte Daugbjerg Christensen peri rakkautensa elokuvia ja elokuvataidetta kohtaan isältään. Lapsena hän vietti aikaa isänsä elokuvateattereissa katsellen elokuvia ja etsien pieniä unohdettuja aarteita penkkien alta, sillä hän oli aivan liian nuori keskittymään pitkäksi aikaa. Perheen retket suuntautuivat usein elokuvajuhlille Euroopassa Göteborgista aina Cannesiin saakka, kun elokuvien maahantuonnista ja jakelusta tuli suurempi osa hänen isänsä yrityksen toimintaa. Sekä lapsena että myöhemmin arkkitehtuuria opiskellessaan hän työskenteli elokuvateatterissa, jossa hän myi lippuja ja kahvia ja suunnitteli välillä julisteita levityksessä olleille elokuville. Hän otti yliopistosta vuoden sapattivapaata koordinoidakseen ranskalaisiin elokuviin keskittyvää kansallista elokuvafestivaalia samalla, kun hän työskenteli elokuvateatterihallinnossa. Christensen palasi yliopistoon päättämään opintonsa, mutta työskenneltyään useita vuosia arkkitehtina hän päätti lopulta ottaa ohjat isänsä arthouse‑elokuvateatterissa ja levitysyhtiössä Øst for Paradisissa, jonka apulaisjohtaja ja levityspäällikkö hän on ollut vuodesta 2010.

Hänen arkkitehdin taidoilleen on ollut käyttöä, sillä hän on vastannut elokuvateatterin laajamittaisesta uudistuksesta ja sen laajentamisesta seitsemän salin teatteriksi – Tanskan suurimmaksi arthouse-elokuvateatteriksi.

Ana David on elokuvaohjelmasuunnittelija, joka asuu Portossa ja Berliinissä. Hänet nimitettiin äskettäin kuraattoriksi uuteen julkiseen laitokseen, Batalha-elokuvakeskukseen, jonka on tarkoitus avautua vuonna 2022 Portossa. Hän on ollut myös neuvoa-antavan toimikunnan jäsen Berlinale Panoramassa vuodesta 2018. Aiempia ohjelmasuunnittelutehtäviä ovat olleet IndieLisboa, Berwick Film & Media Arts Festival, BFI:n järjestämät Lontoon elokuvajuhlat ja kansainväliset Queer Lisboa -elokuvajuhlat, joista viimeksi mainitussa hän toimi apulaisjohtajana. Hänen aiempia työnantajiaan ovat olleet Portugal Film – Portuguese Film Agency, Lisbon Docs – International Financing and Co-production Forum ja Festival Scope.

Vuonna 1975 syntynyt Gaia Furrer suoritti elokuvahistorian tutkinnon La Sapienza ‑yliopistossa Roomassa. Hänen yhteistyökumppaninaan kansallisten ja kansainvälisten projektien kuratoinnissa on ollut Film Italia, julkinen virasto, joka tekee italialaista elokuvaa tunnetuksi ulkomailla. Hän on tuottanut joitakin lyhytelokuvia ja yhden kokoillan elokuvan. Hän on myös suunnitellut ohjelmia ja toiminut konsulttina eri elokuvajuhlilla. Vuodesta 2004 hän on toiminut ohjelmasuunnittelupäällikkönä Noir in Festival -elokuvajuhlilla. Toimittuaan Giornate degli Autori -sarjassa sen alusta alkaen, ensin ohjelmasuunnittelijana ja sitten ohjelmasuunnittelupäällikkönä, hänet nimitettiin sen uudeksi taiteelliseksi johtajaksi vuonna 2020.

Jonas Holmberg on ollut Göteborgin kansainvälisten elokuvajuhlien taiteellinen johtaja vuodesta 2014. Göteborgin elokuvajuhlat ovat Pohjoismaiden johtava elokuvafestivaali, jonka suojissa toimivat myös Draken Film -suoratoistopalvelu ja toimialakeskus Nordic Film Market. Elokuvakriitikkonakin toiminut Holmberg perusti FLM-elokuvalehden vuonna 2007 ja kirjoittaa säännöllisesti elokuvista Expressen-sanomalehteen.

Christophe Leparc on ollut mukana järjestämässä Cannesin elokuvajuhlia ja valitsemassa niille elokuvia vuodesta 1991. Aiemmin Semaine de la Critique -sarjassa vaikuttanut Leparc on työskennellyt Quinzaine des Réalisateurs -sarjan parissa vuodesta 2008 etsimässä uusia ohjaajia. Hän on myös Montpellier’ssä järjestettävien, Välimeren alueen elokuviin keskittyvien Cinemed-elokuvajuhlien johtaja.

”Mielestäni LUX-palkinnossa yhdistyy kaksi vahvuutta: eurooppalaisen elokuvataiteen dynaamisuuden painotus ja kyky tehdä sitä tunnetuksi kaikkialla Euroopassa. Se tarjoaa myös mahdollisuuden lisätä parlamentin jäsenten tietoisuutta elokuvataiteen merkityksestä. Sitä on syytä kehittää.”

Vuonna 1979 syntynyt Alexander Nanau on Oscar-ehdokkaaksi nimetty saksalais‑romanialainen elokuvantekijä.

Hänen dokumenttielokuvansa The World According to Ion B. (2009) sai ensiesityksensä Visions du Réel -elokuvajuhlilla Nyonissa ja palkittiin kansainvälisellä Emmy-palkinnolla vuonna 2010. Hänen kokoillan dokumenttielokuvansa Toto and His Sisters (2014) esitettiin ensi kerran San Sebastiánin kansainvälisillä elokuvajuhlilla ja oli ehdolla Euroopan elokuva‑akatemian palkinnonsaajaksi vuonna 2015. Nanau toimi kuvauspäällikkönä ranskalais-saksalaisessa dokumenttielokuvassa Nothingwood (ohjaus: Sonia Kronlund), joka kuvattiin Afganistanissa ja sai ensi-iltansa Cannesissa Quinzaine des Réalisateurs -sarjassa vuonna 2017.

Hänen uusin kokoillan dokumenttielokuvansa Collective (2019) sai ensiesityksensä kilpailusarjan ulkopuolella Venetsian kansainvälisillä elokuvajuhlilla osana virallista sarjaa. Se esitettiin myös vuonna 2019 Toronton kansainvälisillä elokuvajuhlilla ja vuonna 2020 Sundancen elokuvajuhlien Spotlight-sarjassa. Collective oli mukana kaikissa tärkeimmissä vuoden 2020 kymmenen parhaan elokuvan listauksissa, ja se oli kaikkien aikojen ensimmäinen romanialaiselokuva, joka on ollut ehdolla Oscar-palkinnon saajaksi. Se on monien muiden palkintojen ohella voittanut Euroopan elokuva-akatemian parhaan dokumenttielokuvan palkinnon vuonna 2020, ja se oli ehdolla BAFTA-palkinnon saajaksi vuonna 2021. Siitä tuli Oscarien historiassa toinen kaksi ehdokkuutta saanut dokumenttielokuva, sillä se oli ehdolla sekä parhaan kansainvälisen elokuvan luokassa Romanian edustajana että parhaan dokumenttielokuvan luokassa.

Elokuva voitti LUX-elokuvapalkinnon vuonna 2021.

Nanau toimii opettajana ja mentorina useissa kansainvälissä elokuvakouluissa ja elokuvalaboratorioissa.

Eurimages on Euroopan neuvoston tukirahasto elokuvan yhteistuotannoille. Yhteistuotantojen ohjelmapäällikkönä Susan Newman-Baudais on vastuussa rahaston tärkeimmän tukijärjestelmän koordinoinnista. Hän suoritti kauppatieteiden tutkinnon Trinity College Dublinissa. Hänellä on laaja kokemus Yhdistyneen kuningaskunnan televisioalalta, ja hän on työskennellyt erikoistehostetuottajana Lontoossa ja jälkituotantoalalla Ranskassa. Hän siirtyi Eurimagesiin audiovisuaalisesta seurantakeskuksesta, jossa hän toimi elokuvien julkiseen rahoitukseen erikoistuneena markkinatutkijana ja -analyytikkona sekä European Film Agency Research Networkin koordinaattorina. Hän on laatinut lukuisia tutkimuksia ja raportteja Euroopan elokuvateollisuuden eri osa-alueista.

Alessandro Raja on Pariisissa asuva elokuva-alan ammattilainen ja vuonna 2010 käynnistetyn Festival Scopen perustaja.

Suoritettuaan kauppatieteiden tutkinnon Bocconin yliopistossa Milanossa hän työskenteli elokuvateollisuuden eri osa-alueilla, kansainvälisestä myynnistä ja hankinnasta (Celluloid Dreams Pariisissa vuosina 2005–2009 ja Coproduction Office Pariisissa vuonna 2004) levitykseen (Artificial Eye Lontoossa vuosina 2000–2003) ja näyttelytoimintaan (Everyman Lontoossa vuosina 1999–2000). Vuodesta 2012 hän on ollut myös Sarajevon elokuvajuhlien ohjelmasuunnittelija.

Eva Sangiorgi on Wienissä asuva kirjoittaja ja ohjelmasuunnittelija.

Hän on työskennellyt eri elokuvajuhlilla Latinalaisessa Amerikassa, ja hän perusti Ciudad de Méxicoon kansainväliset Cine UNAM -elokuvajuhlat, joita hän johti vuoteen 2018 saakka. Hän on myös toiminut elokuvalevityksen ja -tuotannon ja televisiolähetystoiminnan parissa. Meksikossa hän perusti ja koordinoi nykyelokuvaa käsitteleviä julkaisuja Universidad Nacional Autónoma de Méxicossa, ja tämä ala kiinnostaa häntä edelleen.

Hän on tällä hetkellä Wienin kansainvälisten Viennale-elokuvajuhlien taiteellinen johtaja.

Lenka Tyrpáková syntyi Prahassa. Hän valmistui Kaarlen yliopiston humanistisesta tiedekunnasta opiskeltuaan siellä venäjän ja ukrainan kieltä. Myöhemmin hän suoritti Venäjän ja Itä-Euroopan opintoja yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Vuonna 2005 hän liittyi Karlovy Varyn kansainvälisten elokuvajuhlien tiimiin ja on siitä lähtien työskennellyt ohjelmaosastossa. Hän on valintalautakunnan jäsen ja ohjelmasuunnittelija East of the West ‑kilpailussa, jossa keskitytään esikoiselokuviin ja tekijöidensä toisiin elokuviin Keski- ja Itä-Euroopasta, Turkista, Kreikasta ja Lähi-idästä. Karlovy Varyn kansainvälisillä elokuvajuhlilla hän on myös mukana valitsemassa hankkeita alan Eastern Promises ‑foorumille. Vuodesta 2008 hän on ollut myös Prahan lyhytelokuvajuhlien ja useiden muiden festivaalien ohjelmasuunnittelija. Hän toimii lisäksi kykyjenetsijänä MIDPOINT Institutessa.

Fatima Djoumer liittyi Europa Cinemas -verkostoon vuonna 1993 kansainvälisten suhteiden ja tapahtumien päällikkönä ja on toteuttanut verkoston konferensseja, yleisökehitysohjelmia, innovointilaboratorioita sekä Europa Cinemas -laatumerkin. Europa Cinemas on elokuvateatteriverkosto, joka tukee eurooppalaisten elokuvien levitystä niiden lähtömaiden ulkopuolelle sekä yleisökehitystoimintaa, jossa keskitytään herättämään nuorten yleisöjen kiinnostus eurooppalaisia elokuvia kohtaan. Verkostossa on 1 216 jäsenteatteria (joissa on 3 131 salia) 738 kaupungissa 43 maassa.

”Äskettäin perustettu LUX-palkinto auttaa osallistamaan ja tavoittamaan uusia yleisöjä Euroopassa, myös Europa Cinemas -teatterien avulla koko mantereella. Olemme ylpeitä siitä, että olemme saaneet olla Euroopan parlamentin kumppaneita LUX-palkinnon perustamisesta alkaen!”